tänään oli huono päivä. tyhmärumalihava-päivä, enkä edes tiedä missä järjestyksessä. kaikki samaan aikaan.
aamulla väsytti ja lapsi herätti mut kun olin lyöny kellon kii ja levänny vielä vähän puol tuntia ylimääräistä. mulla ei ollu mitään vaatteita, maha turvoksissa ja kaikki päin persettä, meikkaus ei onnistunu, aamukakka ei tullu, myöhästyin bussistakin, mut onneks ei ole mitään tiukkoja aikoja töihinmenossa.bussikorttiki loppuu huomenna ja pitäis mennä sitte pyörällä töihin. kuolen jo ajatuksesta. ylihuomenna pyörällä töihin.

on mulla kuitenki ihana tyttö, aina kun se näkee, että mulla asiat leviää käsiin, se on reipas.

töissä oli tylsää ja mut unohdettiin aamupalaverissa, tai mua ei laskettu oikeeks työntekijäks tänään. ai niin mä olenki harjottelija, siitä suivaantuneena etsiskelin koko päivän uutta työpaikkaa tai potentiaalisia sellaisia ja muutama löytyki mihin ajattelin ottaa yhteyttä sitte joskus... ja mahaan sattu ja hilloviikot ei lopu ikinä. kotona tein parsakaalikeittoa ja ruiskrutonkeja ja menin sitte makaamaan sohvalle ja masentumaan dr phillin ääreen. vittu että elämä on. gaad että olen läski. miksen voinu laihduttaa talvella. musta on tullu nykyään oikeesti läski. kaikki farkut puristaa ihan saatanasti.ja tänään liikkeellä oli vaan kauniita ihmisiä. laihoja, nuoria ja onnellisia ja viisaita. minä vaan tyhmärumalihava. opinnäytetyökin odottaa. enkä saa aloitettua.ja pierettää.

gaad että olis pitäny aikasemmin kirjottaa sillon kun oli pahin ahistus, nyt alkaa jo helpottaa.