kiva päivä.
paljon töitä ja mukava hesarin a3 esitys suomalaisten mielipiteistä, arvoista ja asenteista. yllättäviä asioita ilmeni... mua ihmetyttää eniten se yhtenäisyyden tarve: kaikki pitää tehdä kuten muutkin. itsenäisten ihmisten määrä on vähentynyt edellisestä kahdella prosentilla, sekin on huolestuttavaa. älykkyyden arvostus on laskenut samalla kun julkisuus hakuisuuden ihannointi kasvanut - se ei kyllä ihmetytä yhtään.

sain varmistuksen, että saan palkkaa nyt jo tästä kuustakin ja kesästä. jee. pitää ostaa uudet vihreät kesäkengät. ja ehkä valkoisetkin. ja työt ehkä jatkuu harjoittelun jälkeen. varma ehkä - jutellaan asiasta tarkemmin paremmalla ajalla. ok.

kotona suolasin lapsen ruuan kahteen kertaan. jouduttiin heittää se menemään. lapsi parka sai tyytyä ruisleipään ja lämminkuppi-tomaattikeittoon.

leikkasin opiskelukaveri hiukset. tuli hienot ;) tottakai.

käytiin poikaystävän kaa moottoripyöräajelulla. mun eka kerta uudella pyörällä. uusi kypärä ja takki kans. olin varma, etten mahdu sinne taakse laukun ja miehen väliin, mutta hianosti meni. olin ihan jäykkä. olin jo unohtanut kuinka ihanaa kyydissä on, kaikki tuoksut ja maisemat on ihan erilaisia kuin autolla. kivaa oli ellei oteta huomioon mielikuvia murskautuvista polvista, jotka murenee asfalttiin kun kaatuu mutkassa, roiskuvaa verta ja suolenpätkiä....

palkitsin  itseni siiderillä varsin upean istuntasuorituksen jälkeen. ja nyt suomen pelin loppua katsomaan.
ja nukkumaan. huomenna on potra päivä kun pitää polkea ekaa kertaa tälle vuodelle pyörllä. melekosta neitsytmatkailua koko elämä...
kauniita unia ja oman kullan kuvia,
beebee

tänään oli huono päivä. tyhmärumalihava-päivä, enkä edes tiedä missä järjestyksessä. kaikki samaan aikaan.
aamulla väsytti ja lapsi herätti mut kun olin lyöny kellon kii ja levänny vielä vähän puol tuntia ylimääräistä. mulla ei ollu mitään vaatteita, maha turvoksissa ja kaikki päin persettä, meikkaus ei onnistunu, aamukakka ei tullu, myöhästyin bussistakin, mut onneks ei ole mitään tiukkoja aikoja töihinmenossa.bussikorttiki loppuu huomenna ja pitäis mennä sitte pyörällä töihin. kuolen jo ajatuksesta. ylihuomenna pyörällä töihin.

on mulla kuitenki ihana tyttö, aina kun se näkee, että mulla asiat leviää käsiin, se on reipas.

töissä oli tylsää ja mut unohdettiin aamupalaverissa, tai mua ei laskettu oikeeks työntekijäks tänään. ai niin mä olenki harjottelija, siitä suivaantuneena etsiskelin koko päivän uutta työpaikkaa tai potentiaalisia sellaisia ja muutama löytyki mihin ajattelin ottaa yhteyttä sitte joskus... ja mahaan sattu ja hilloviikot ei lopu ikinä. kotona tein parsakaalikeittoa ja ruiskrutonkeja ja menin sitte makaamaan sohvalle ja masentumaan dr phillin ääreen. vittu että elämä on. gaad että olen läski. miksen voinu laihduttaa talvella. musta on tullu nykyään oikeesti läski. kaikki farkut puristaa ihan saatanasti.ja tänään liikkeellä oli vaan kauniita ihmisiä. laihoja, nuoria ja onnellisia ja viisaita. minä vaan tyhmärumalihava. opinnäytetyökin odottaa. enkä saa aloitettua.ja pierettää.
gaad että olis pitäny aikasemmin kirjottaa sillon kun oli pahin ahistus, nyt alkaa jo helpottaa.

Tämä bloggarointi on taas yksi asia, mitä oon alottanu monta kertaa, mutta sitten salasanat ja nimimerkit hukkuu, ajatus katkeaa ja elämä vaan on.

Tällä kerralla ajattelin laittaa tämän jutun toimimaan. Nyt se onnistuu.

Miksi.

Mää kirjottasin ja joku lukis. Ei sillä väliä, pääasia että kirjotan, että saan ajatukseni ehkä selkeemminks. Että näen ne jossain. Muualla kuin päässäni.

Opiskelen kirjottamista. Nyt en jaksa ajatella mikä on oikeeta ja mikä vaan puhekielistä. ei siihen en keskity. oikeastaan inhoan tietokoneella isojen kirjainten laittamista. Perkele. en laita jos en jaksa. kapinaa illan ratoksi.

aamulla työharjotteluun taas. kirjotan. välillä vaan lueskelen lehtiä ja kirjoja ja nettijuttuja. siinä ne päivät sujuu.

en voi käsittää vielkään, että paskanjauhannasta maksetaan. ja ehkä vielä joskus tulevaisuudessa paljonkin. siis enemmän kuin opintotuki. luoja olen tylsä. mutta mua väsyttää.

Oli yllättävän hyvä elokuva tuo sliding doors. ihan itku tuli lopussa. yleisitku. siitä miten elämä heittelee. miten kaikella on kai tarkoituksensa. tai sitten ei. miksi mun elämä on just tälasta - sitä itkin ehkä eniten. ei niin että olis oikeestaan mitään vikaa, päin vastoin. ihan ok. oikeestaan.

paras mennä tupakalle ja nukkumaan.tositoiminen tilitys julistettakoon avatuksi joku toinen päivä.

hyvää yötä tai huomenta,

beebee